Nälkä kasvaa syödessä.

"Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta."

Kuten aikaisemminkin mainitsin, tänne on iskenyt oikein kunnon kokkailuvimma, kuluneella viikolla olen kokeillut kaikennäköistä uutta, ja kaikki kokeilut ovat kyllä onnistuneet niin hyvin, että tuolle "ronkelille" miehellekkin on uponnut hyvällä ruokahalulla!! Tässäpä muutama lemppari..

JUUSTOINEN SPAGHETTI-VUOKA

Ohjeet spaghetti-vuokaan:

-Keitä pieniksi pätkiksi napsittua spaghettia n. 300-400g n.6-7min.

-Paista 400g jauhelihaa ja ruskista sekaan yksi sipuli (itse lisäsin myös vähän pakastemaissia), mausta oman makusi mukaan

-Lado voideltuun vuokaan kerroksittain spaghettia ja jauhelihaa

Tee juustokastike:

- Sulata erillisessä kattilassa 2rkl rasvaa, 

lisää sekaan 4rkl vehnäjauhoja ja ruskista

-Sekoita joukkoon 6dl kylmää maitoa, kiehauta hiljalleen n.5min

-Lopuksi heitä seoksen sekaan n. 1-1,5dl juustoraastetta ja mausta oman makusi mukaan

-Kaada juustokastike vuokaan spaghetti-jauheliha-seoksen päälle

-Paista uunissa 200 asteessa n. 30-40min

^HUOM! HALUTESSASI VOIT SEKOITTAA JAUHELIHAN KANSSA MYÖS PIENEN PURKILLISEN TOMAATTIMURSKAA..

"Hyvä ruoka, parempi mieli."

JAUHELIHATÄYTTEISET LETUT

Näistä tuli kyllä heti ihan hitti meidän perheessä!!! NAM.

 Ohjeet täytettyihin lettuihin:

-Tee lettutaikina & paista letut, itse käytin seuraavan linkin ohjetta; Letut

-Keitä kypsäksi haluamasi määrä riisiä, itse keitin n.1-1,5dl

-Paista jauhelihaa n.300g, ruskista sekaan yksi sipuli ja mausta makusi mukaan,
voit myös halutessasi lisätä myös esim. paprikaa, kuten itse lisäsin

-Sekoita riisit ja jauheliha keskenään, lisää joukkoon n. 0,5prk ranskankermaa ja n. 1dl juustoraastetta ja mausteita oman makusi mukaan

-Lisää letun toiseen laitaan muutama ruokalusikallinen jauhelihaseosta ja kääri rullalle

-Lisää rullattujen lettujen päälle juustoraastetta ja sujauta 200 asteiseen uuniin kunnes juusto on saanut kauniin värin

^HUOM. Lettuihin voit toki vaihtoehtoisesti jauhelihan sijaan laittaa mitä ikinä haluatkin esim. kinkkua, kanaa, kasviksia.. ;)

jämäletuista voi tehdä jälkkäriksi makean version.. ;)

"A diet is when you watch what you eat and wish you could eat what you watch." 

Hermione Gingold 

KERMAINEN KAALILAATIKKO

Ohjeet kaalilaatikkoon:

-Pilko n. 400g kaalia (ei kantaa)

-Keitä lihaliemikuutiolla maustetussa vedessä
n. 1-2dl riisiä ja kaalin paloja n.15min
(säästä keitinvesi)

-Paista n.300-400g jauhelihaa ja ruskista sekaan yksi sipuli, mausta mielesi mukaan

-Lado voideltuun vuokaan kerroksittain riisi-kaali-seosta ja jauhelihaa

-Kaada päälle muutama dl keitinvettä ja 1prk kuohukermaa(itse käytin)/ruokakermaa & halutessasi ripottele päälle vielä oman makusi mukaan mausteita

-Paista 175 asteisessa uunissa, kunnes pinta on saanut kauniis rusehtavan sävyn (n.1h)
-Nauti puolukkahillon kera!

^HUOM! TÄMÄ KERMAINEN VERSIO MAISTUU VÄHÄN NIRSOMMALLEKKIN KAVERILLE, KUTEN OMALLE UKKOKULLALLENI.. ;)

"Ei oo läheskää nii näläkä, ko välillä syöpi"

KAURALASTUT

Niin simppeli ja niiiiin maistuva herkku!

Ohjeet kauralastuihin:

-Sulata 50g margariinia tai voita

-Lisää sekaan 

1dl sokeria, 

1,5rkl vehnäjauhoja, 

2dl kaurahiutaleita, 

1tl leivinjauhetta ja 

yksi muna, sekoita kevyesti

-Nostele taikinaa kahdella lusikalla (yht.n 1rkl/nokare) leivinpaperin päälle pieniksi nokareiksi

-Paista uunin keskitasossa 200 asteessa n.7-8min

^HUOM! Keksit kärähtävät nopeasti, joten kannattaa olla valppaana uunin äärellä! ;)

*Jos haluat vähän erilaisen version tästä herkusta, sulata liedellä/mikrossa vähän taloussuklaata, dippaa paistetun keksin toinen puoli sulaneessa suklaassa ja halutessasi lätkäise päälle toinen keksi, tai sitten anna keksin jähmettyä suklaakuorrutteella sellaisenaan!

..Asiasta kukkaruukkuun, vähän vielä muita juttuja kokkailun päätteeksi.. 

Alkuviikosta kävin toisessa neuvolassa, masulaisen sydänäänet huitelivat n.150/min (kuten myös edellisviikolla olleessa lääkärinlassa)!<3 

Oma painoni on onnekseni vielä lähtöpainossa, eli suurempaa painonnousua ei vielä ole tullut, vaikka turvotusta onkin jo havaittavissa mm. sormissa ja säärissä! 

Puoliväliin ja rakenneultraankin on enään vajaat kaksi viikkoa! Huih! 

Masulainen tuntuu päivä päivältä voimakkaammalta, potkuissa alkaa olla jo sitä niin sanottua "ytyä"! ;) Etenkin iltaisin kun yritän kömpiä nukkumaan, alkaa pikkukaverilla hurja jumppa kohdistuen erityisesti kylkiin..

pe 11.4 aamu-masu 18+3

ollaaMuutoin arkemme rullaa eteenpäin aikalailla omalla painollaan.. 

Pirpana viihtyy hoidossa ja kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. 

Oma työntekoni on tähän asti tuntunut oikein mukavalta vaihtelulta kotona oleiluun verrattuna, vielä olisi n.1,5kk jäljellä, kunnes se "lomailu" taas alkaa..

Tähän loppuun voisin kevennykseksi lisäillä muutaman kuvan, miltä meidän arkiaamut näyttävät yleensä, ja miksi meillä yleensä aamuisin tulee niin kiirus töihin/hoitoon lähtiessä.. ;)

Herätyskello on pärissyt ja Äiti ollut "pirteänä" hereillä jo tovin, kun taas toisaalla..

Valot on lykätty päälle ja neitiä herätelty uuteen aamuun..

.. vaan vähän laiskan puoleiselta tämä heräily näyttää.. ;)

.. Sama homma myös isin kohdalla...

maailman paras mustikkapiirakka, kasvavan masun hämmästelyä ja muuta hömppää.

Täällä on päässyt totisesti valloilleen yksi hormonien vallassa hääräilevä kodinhengetär, siivoilun lomassa on nyt tullut kuvioihin myös kokkaus/leipomis-into!

Ja Kuten otsikkokin kertoo, testasin erästä uutta mustikkapiirakka-reseptiä ja tuli kyllä ihan älyttömän hyvää!
Pakko siis jakaa teille tämä resepti, ja kohta ehkä ryhtyä uuden piirakan leipomiseen, edellinen kun meni hujauksessa parempiin suihin! ;)

Piirakka on ennenkaikkea ihanan makuista, niin resepti on todella helppo ja sen muistaa aika iisisti ulkoa, kaikkia aineksia kun tulee yhden yksikön verran!
Tekemiseen menee ehkä max n.15min, sitten vaan uuniin, jäähtymään, ja ei kun maistelemaan! ;) Suosittelen, Testatkaa!!

Pakko hehkuttaa, aamukahvikin on kolmen kuukauden tauon jälkeen alkanut maistumaan,
tosin vaan n. 1/4 osa kupillista saa kerralla juotua.

Pohja:
100g voita
1dl sokeria
1 muna
1dl vehnäjauhoja
1dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta

(Huom.Taikina jää tarkoituksella löysähköksi, tulee ihanan pehmoista uunissa.)

1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi

2. Lisää joukkoon muna

3. Sekoita joukkoon kuivat aineet

4. Kaada voideltuun vuokaan ja levitä mustikat päälle

5. Sekoita täyteaineet keskenään ja kaada mustikoiden päälle

6. Uuniin 200asteeseen noin 0,5h, anna jäähtyä!

Päälle:
Paljon mustikoita
1prk kermaviiliä
1 muna
1rkl vaniljasokeria
n.1dl sokeria

Ja sitten ei kun herkuttelemaan! Itse pistin päälle vaniljajäätelöä, Nam!

Maistui se piirakka pikkuväellekkin.. ;)

.. Ja loppuun vähän muita kuvia meidän viikonlopusta..

Illalla iski mammalle hirveä makeanhimo, itkua tihrustaen sain ukon lähtemään muna-ostoksille! ;)

Käväisinpäs tuossa prinsessa-synttäreilläkin vähän herkuttelemassa!

Kukkuu kevät.

Saunomista!

Hah. Pakko lisätä tämä salakuva jonka ukko ilmeisesti napannut viikonloppuna, kun tämä mamma innostui pelamaan The Simsiä pleikkarilla, tietysti samalla pakko vähän surffailla netissäkin.. AI MIKÄ SOMEN UHRI?? ;)

Neidin eräs lempipuuha on hassuttelu ja erilaisten hattujen sovittelu, tässä yksi otos juuri heränneestä parivaljakosta :D

Neiti sai kummisedältään uudet lappuhaalarit, kyllä nyt kelpaa paukutella henkseleitä! ;)

JA MAINITTAKOON TÄHÄN LOPPUUN VIELÄ, EILEN POKSAHTIKIN SITTEN KÄYNTIIN KUUDESTOISTA RASKAUSVIIKKO!!

Äitin kasvava masu kummastuttaa isosiskoa.<3

Neiti Iso_Pieni_Pirpana + masukki = Maailman rakkaimmat.<3

Onni itsessään on eräänlaista kiitollisuutta. — Joseph Wood Krutch

Voi kyllä, tämä äippä on kyllä ihan onnensa kulluloilla, olen niin kiitollinen ihanasta miehestäni, tyttärestäni, tästä pienestä_masu_pirpanasta, kaikista läheisistäni, paljosta muusta elämmäsäni ja etenkin siitä että meillä täällä Suomessa on asiat niin hyvin.

"Onnellisuuden edellytys on jokin, joka herättää innostuksen."

— Charles Kingsley

Viidestoista raskausviikko pyörähtää käyntiin tänään.<3 Uskomatonta, että kasvatan sisälläni pientä ihmisen alkua, joka alkaa olla jo niin "valmiiksi kehittynyt kokonaisuus", vaikkakin vielä niin kovin pieni ja tarvitsee vielä tovin kasvaakseen siihen pisteeseen, että on valmis syntymään tänne meidän joukkoomme. Nyt hän on kuin pienoismalli ihmisestä.

"Nyt lapsen keho on kehittynyt pääosin valmiiksi. Pää on vielä iso suhteessa vartaloon, mutta se pysyy jo pystyssä kaulan ja niskan avulla. Lapsen päässä olevat hiuspyörteet alkavat juuri ja juuri näkyä, ja hiuksien väripigmenttiä alkaa syntyä. Nyt voi myös nähdä kulmakarvat. Sormissa ja varpaissa on jo kynnet.

Keuhkot kehittyvät jatkuvasti, ja lapsi alkaa hengittää pieniä määriä lapsivettä. Tämä on erittäin tärkeää, jotta keuhkot kehittyisivät oikein. Lapsi myös nielee lapsivettä, ja kehittää imemistaitojaan. Lapsella on usein hikka. Imemiseen tarvittavat lihakset kasvavat poskissa. Poskilihaksien kasvaessa lapsen kasvot saavat vauvamaisemmat piirteet pulleine poskineen.

Viikon loppuun mennessä lapsi pystyy puristamaan kätensä nyrkkiin ja imemään sormiaan. Tällä viikolla sikiön ulkoiset sukupuolielimet ovat jo niin kehittyneet, että lapsen sukupuoli voidaan erottaa ultraäänitutkimuksessa.

Vauvasi on nyt omenan kokoinen."

Kylläpä tämä aika vaan rientää, kun on tuo neiti iso_pieni_pirpana vauhdittamassa päiviä, antaen niille sisältöä! Aivan tuota pikaa ollaankin sitten jo puolivälissä raskautta, vaikka vastahan minä joulukuussa ne ensimmäisen haaleat haamu-plussat testeihin sain!!!

"Älä etsi onnea. Jos etsit, et löydä sitä, sillä etsiminen on onnen vastakohta."

— Eckhart Tolle

Meidän pirpana sai sitten eilen antibioottikuurin, kun oli korvatulehdus levinnyt molempiin korviin, tai siis piti saada jo eilen se kuuri. Iltasella kävimme apteekissa sitä hakemassa, mutta eipä sinne ollut sähköistä reseptiä tullut. Tänään siis aamulla sai hormonihirmu-äippä soitella terveyskeskukseen ja antaa vähän palautetta lääkärin toiminnasta, lupasivat laittaa reseptin apteekille ihan pikimiten!! Harmittavaa tumpelointia, kun toinen kuitenkin kolmatta viikkoa kipeänä, ja taas sairastelu pitkittyy kun antibioottien aloitus viivästyy. Mur.

Mutta jospa sitten siirtyisi tähän loppuun vähän iloisempiin asioihin. Ilmoitusluontoinen asia, neiti iso_pieni_pirpana teki nimittäin eilen kotona ensimmäistä kertaa isomman hädän pottaan, olihan tämäkin tapahtuma ikuistettava kameralle!! ;)

Ja voi tätä riemua, kun ulkona alkaa olla jo sen verran upeat kevätsäät, että meilläpäs otettiin eilen välikausi kuteet käyttöön! Toki siis toistaiseksi välikausipuvun alle laitetaan villahaalari, mutta kylläpä kummasti tuo tälläinenkin pieni vaatetuksen muutos kevään tuntua rintaan!

Juna-asemalla matkalla terveyskeskukseen, eipä näy pahemmin enää lunta!!

 Päällä neidillä siis
sisävaatteet,
villahaalari (kivat),
Välikausitakki (Lindex), +
Välikausipöksyt (travelle),
Kypärämyssy (kivat),
fleecevuorelliset tumput (H&M) &
Viking goretex kengät.





Ja kylläpä vaan tarkenee jo vallan mainiosti!! ;) Kyllä me täällä Suomessa saamme olla onnellisia, kun meillä on vaihtuvat vuodenajat, täynnä kaikkia erilaisia kelejä ja upeita värienkirjoja!

tuleepas puhelimella epäselvää kuvaa auringonpaisteessa, kamera kun unohtui kotio. :D

"Siitäkään, että muistaisimme olla välistä kiitollisia kaikesta hyvästä, mitä olemme elämässämme saaneet kokea, tuskin olisi mitään haittaa onnellisuudellemme. Itse asiassa sekin on jo empiirisesti todistettu."

-Tatu Hirvonen ja Esa Mangeloja, Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi?

Jospa sitä äippäkin tänään siis uskaltautuisi itselleen kaivamaan nahkatakit esille kaapin perukoilta! Tosin masulainen kohdalta tuskin mahtunee enää kiinni.. Heh.

Kaunis pieni ihminen.

13+0.<3

13+0.<3

"Kukkuu maailma! Täällä minä edelleen omassa yksiössäni asustelen, hurjasti olen kuukaudessa kasvanut edellisestä ultrasta! Selkeästi näkyy jo pienet sormet ja nenänpääkin, näin hienosti minä jopa osaan jo venytellä jalkojani kohti kattoa oikoen, kun ultraaja-täti minua hätyytteli hereille kesken makoisien päiväunien! Selkeästi olen myös aavistuksen isosiskoani rauhallisempi kaveri! ;) Laskettu syntymäaikani pysyy näillä näkymin samana, eli 9.9.14 minua voi odotella syntyväksi!<3 Minulla on kaikki täällä oikein mainiosti, ihan niinkuin pitääkin, nt 1,2 eli normaali! Huhtikuun lopulla olisin valmis vähän vihjaamaan olenko tyttö vai poika, siihen asti pidän kaikkia jännityksessä!  Syksyllä minä sitten putkahdan maailmaan teitä ihanaisia ilahduttamaan nähdään silloin!"<3
-masukki

13+0, "kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen".<3

^Eilen oli siis pikkuisen nt-ulta, ja kaikki rakenteet yms näytti olevan kunnossa, terve pikkukaveri siellä leppoisasti oleili!
Iso_Pieni_Pirpana tokaisi ultrakuvan nähtyään "koia", eli siis koiraa tarkoittaa... Hehheh.

Tänään tuli netpostiin myös HUS LABILTA postia, jonka mukaan downsyndrooma trisomia-21 seulontatulos on normaali, eikä siis aihetta jatkotoimenpiteille!!!

Rakenneultra sovittiin 24.4, joskos pikkuinen silloin olisi jo valmis vähän vilauttelemaa sukukalleuksiaan.. Heh!

Täällä meidän reipas isosisko edelleen vähän toipilaana, 

yskää ja nokkosihottumaa, toivotaan että pian helpottaisi!

"Silitti hiljaa enkelinsiipi, kauneinta kaikista käytti. Onnen ovesta sisään hiipi, toiveet todeksi täytti..."

Eli siis minullahan oli muka taas niin kiire, etten kerennyt aikaisemmin kirjoittelemaan, todellisuudessa olen ollut vaan niin mega_super_väsynyt!!! Ja mikäs muukaan sitä väsyä on aiheuttanut, kuin hormonit, joita eräs pieni masu-matkaaja on kropassani saanut jylläämään! ;)

"Silitti hiljaa enkelinsiipi,

kauneinta kaikista käytti.

Onnen ovesta sisään hiipi,

toiveet todeksi täytti.

Onnemme on sanaton.

Mikäli kaikki hyvin käy,

niin syyskuun alussa äidin synttäreillä,

meitä vihdoin neljä on."

"Pulla uunissa"..

ELI siis KYLLÄ, Meitä on siunattu mitä parhaimmalla lahjalla, kunhan kaikki vaan menee hyvin, niin syksymmällä meitä on vihdoin neljä. <3 Pikkuveikkaa/-siskoa odotellaan syntyväksi 9.9.2014, eli PÄIVÄÄ ENNEN OMIA SYNTYMÄPÄIVIÄNI, saas nähdä, vietetäänkö tänä vuonna äipän synttäreitä vähän poikkeavissa tunnelmissa synnytyssairaalalla.. Heh, olisi siinä kyllä syntymäpäivälahjaa kerrakseen.

Vauvan tulohan oli meille täysin yllätys, joskin todella toivottu ja iloinen sellainen. Ensimmäiset epäilykseni mahdollisesta raskaudesta heräsivät joulun pyhinä, Jouluaattona olin todella väsynyt, ja itkeskelin täysin mitättömistäkin asioista, ja toki siinä sitten heräsi "se tunne", että tässä taidetaan olla raskaana..
EnsimmäiseT raskaustestit tein 27.12.2013, kun vihdoin olivat kaupat auki Joulun jälkeen. Kaksi testiä tein heti, ja kumpaankin piirtyi hyvin haalea plussa-viiva, en ollut varma pitäisikö siinä itkeä vai nauraa, taisinkin siis tehdä näitä molempia samanaikaisesti..

Soitin heti testit tehtyäni eräälle hyvälle ystävälleni ja ilmoitin uutisista, paniikkikohtauskaan ei ollut kaukana, niin iso, elämäämullistava asia tuo raskautuminen nimittäin ihmiselle on. Mielessä kolkutti pieni epävarmuus, että voiko tämä olla totta, kun lähipiirissämme oli tullut viimeaikoina useampia ikäviäkin uutisia raskauksien osalta. Teinkin raskaustestejä kaikenkaikkiaan varmaan ainakin kuusi..

testailua..

lisää testailua..

.. Ja tämän jälkeen uskoinkin, että kyllähän tässä nyt raskaana ollaan..

Pieni pelko siis kalvoi mielessä heti alussa, ja samalla mietti että voiko tässä nyt iloita omasta raskaudesta, kun kaikilla ei ole yrityksistä huolimatta käynyt samanlainen tuuri.. Mutta sitten eräs tuttavani sanoi, että "Teidän onni ei ole toisilta pois.", ja tämä saikin minut ajattelemaan, että tottahan se on..

 Mitä pitemmälle raskauteni etenee, sitä useammin tuntemattomat hymyilevät minulle. Miksi?  - Koska olet yhä useammin heitä lihavampi. ;)

Alusta asti olen ollut todella väsynyt, nukkumaan menen yleensä jo 21.00 maissa ja päiväuniakin nukkuisin mieluusti aina tilaisuuden tullen. Edelliseen raskauteen verrattuna tämä raskaus on ollut tyystin erilainen mm. pahoinvointien saralla. Edellinen raskaus aiheutti alusta asti huolta silkalla oireettomuudellaan, kun taas tässä raskaudessa järkyttävä pahoinvointi on ollut matkassa 24/7, oksennus kurkussa saa olla alituiseen. Edellisessä raskaudessa mieleni teki kaikkea rasvaista ja suolaista, tässä raskaudessa taas kaikki liha yms suolainen saa puistattamaan, mieli tekee lähinnä hedelmiä yms terveellistä. Painokin on Joulun jäljiltä pudonnut pari kiloa tämän etomisen johdosta.. Aika ajoin itkukin on todella herkässä..

Rv 10+

Masun turvotuskin tuli edellisen raskauden tavoin kuvioihin heti ensi viikoilta lähtien ja nyt ensimmäisen ja toisen kolmanneksen rajapyykillä masu on kyllä jo ihan selvä raskauspötsi.
Enää ei löysillä vaatteillakaan saa pötsiä piiloteltua, joten ensimmäisen ultran jälkeen päätimmekin viimein julkistaa raskauden ihan yleisesti, tätä ennen asiasta tiesi ihan vaan muutamat läheisimmät ihmiset. ;)

Isosisko. <3 "Vauvakin haluaa leikkiä autoilla.." ;)

Asiasta toiseen sen verran, että
Minullahan oli siis tarkoitus aloittaa opiskelut/työt heti tammikuussa ison_pienen_pirpanan päivähoidon alettua, mutta luonnonvoimat päättivätkin puuttua peliin ja muuttaa hieman suunnitelmia..
Mutta sen vaan sanon, että tästä muutoksesta ei voisi enää onnellisempi olla. <3
Kovasti olen kuukausi tolkulla hakenut töitä, muutamassa haastattelussakin rampannut, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt, vaikka jokunen "varma paikkakin" on mukaan mahtunut.. Opinnot nyt sitten lykkääntyvät ainakin parilla vuodella, mutta aika tarkat suunnitelmat tässä on keretty puimaan tulevaisuutta silmällä pitäen..

Nyt olenkin siis päättänyt aloittaa parin kuukauden työkokeilussa esim. päiväkodissa, hoivakodissa tms, josta saan työkokemusta ja oppia alalta johon olen tulevaisuudessa, opinnoissani suunnitellut suuntautuvani..

"Kaikki tulee sille, joka odottaa, jos hän työskentelee samalla kun odottaa."

— Tuntematon

Kesäksi olen ajatellut hakea kesätöitä myös ko. alan hommiin, toivottavasti tärppäisi ja saisin vieläkin enemmän kartoitettua osaamistani ja työkokemusta, joka edesauttaisi vastaisuudessa opintoihin pääsyssä/niissä edistymisessä.

"Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta.

— Maxim Gorki

Tarkoituksenani on siis lukea itseni lähihoitajaksi aikuispuolella, ja ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, "isona" jatkaa opintoja lukien itseni vielä sosionomiksi.. Haaveenani on siis työskennellä ihmisten hyväksi, auttaa ja tukea apua tarvitsevia. Haluan tuntea itseni hyödylliseksi.

Vielähän ei ole kiirettä, koen olevani nuori ja motivoitunut opiskelemaan vielä uuden ammatin.
Mainittakoon vielä, että minullahan kuitenkin on ennestään jo ylioppilastutkinto + Parturi-Kampaajan tutkinto, mikä ei kuitenkaan vastaa sitä "unelma-ammattiani/elämäntyötä" mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä.. Täysin puilla paljailla tässä ei siis olla koulutuksenkaan osalta, vaan ammatinvaihtoa ajatellen kouluttautumassa enemmän.

Lisätäänpä tähän loppuun vielä, että viime viikolla olin sellaisella työllistymis-koulutusjaksolla, jossa nappasin itselleni hygieniapassin luokan parhain pistein, eli nyt on sitten sekin edesauttamassa työn/työkokeilun saamista!

Nyt kuitenkin joudan tästä jo naisten olympia-lätkää vahtaamaan, joten palailen kunhan taas olot ja jaksaminen antavat myöten!

Minusta meiksi, ihana kamala raskausaika.

Alkuraskaudesta, rv 12+0.

 Ihana kamala raskausaika.
41+2 pitkää viikkoa kasvattelin masussa meidän pientä ihmettä, ennenkuin neiti oli viimein valmis syntymään.

Alkuraskaudesta olin aivan ylihysteerinen, koska minulla ei ollut mitään kummempia oireita, olin kuullut kauhukuvia ylenpalttisesta pahoinvoinnista jne, mutta minulla ei mitään tälläistä ollut. Sekös vasta saikin epäluuloiseksi, kysymyksiä vilisi päässä, olenko minä edes raskaana, onko jokin vialla? Ja olihan se sitten pakko maksaa 200€ ja mennä alkuraskauden varhaisultraan rv6+, jotta sain mielenrauhan, siellä se pienenpieni sydän sykki <3, vaan vielä piti miettiä onko jotain poikkeavuuksia jne...
Nt-ultran jälkeen saimme vihdoinkin huokaista helpotuksesta, meille oli tulossa täysin terve pienokainen.
 Ja sitten Puolivälin kohdalla olikin rakenneultra, jossa meille lupailtiin pientä prinsessaa. <3

..Koko raskauden aikana ravasinkin sitten varmaan lähemmäs 20 kertaa kontrolli-ultraäänitutkimuksissa, milloin vauva oli neuvolan mukaan liian pieni, milloin taas liian suuri.. Oli myös todella pahaa turvotusta, vereslihalle raavittavaa ihottumaa kun kutisi niin paljon, huimausta, päänsärkyä jne, onneksi kuitenkin vältyttiin r.ajan diapetekseltä, myrkytyksiltä jne.

Vaan Odotusaikaapa ei yhtään myöskään helpottanut se, että avokkini, M oli armeijassa raskauden viimeiselle kolmannekselle saakka. Olin siis käytännössä yksin suuren muutoksen keskellä.

Mitä pidemmälle raskaus eteni, sitä pidemmiltä ja raskaammilta päivät tuntuivat. Päivien sisältö oli jotakuinkin seuraavaa, syömistä syömistä syömistä, valitusta, syömistä syömistä.Toki välissä kiertelin kaupoissa ostelemassa läjäpäin vaatteita, ja puunasin asuntoamme lattiasta kattoon, päivittäin.. Minulla oli melkoinen pesänrakennusvimma, kuten varmasti kaikilla samassa tilassa olevilla. Meidän perheeseen oli tulossa vauva. <3

+25kg tuo ylenpalttinen syöminen toikin mukanaan, ja joka ikisen uuden kilon myötä itsetunto vajosi pikkuhiljaa maanrakoa kohden, siellä se on vielä tänä päivänäkin, vaikka aika-ajoin nosteleekin päätään hieman, siitäkin huolimatta että painoa on nyt synnytyksen jälkeen lähtenyt n.-28kg, ei olo tunnu siltä että minä riitän tälläisenä. Vielä on matkaa tyytyväiseen, parempaan minään. 

Puolivälin tienoilla..

Onneksi minulla oli ystävä, joka oli myös raskaana saman aikaisesti kun hänenkin miehensä oli armeijassa, itseasiassa meillä oli lasketuissa ajoissa vain neljä päivää eroa. Tämä ystävä oli suuri tuki ja turva uuden muutoksen ja raskaan arjen keskellä. Oli joku jonka kanssa puhua kaikista vaivoista, vertailla kokemuksia, neuvolakortteja yms. Muita ystäviä ei näkynytkään kuin silloin tällöin, koska meidän ikäisillämme nuorilla on aikalailla muut kuviot, kuin höpötellä raskausjuttuja päivästä toiseen..

Onneksi pitkiä viikkoja seurasi aina viikonloppu,  lähes joka viikonloppu M pääsi lomille, ja silloin saimme yhdessä valmistautua tulevaan. Ja tulihan se "Pitkä" 6kk pituinen armeijan palvelusaikakin lopulta täyteen, ja pääsimme vihdoin rakentamaan yhteistä kotia meidän pienelle perheelle. Pian meitä olisi kahden sijasta kolme. <3

Wappu/12