maanantai 10. maaliskuuta 2014

Pöpöä pöpön perään, silti me aurinkoisin mielin odotellaan kevättä ja tulevia elämänmuutoksia.

Ensin oli viikon enteroa, heti perään pukkasi kova rohiseva yskä, joka yltyessään saa välillä oksennuksenkin lentämään ja samaan syssyyn vielä vauvarokko. Eipä tässä vielä kaikki, vaan kahden viikon sairastelun päätteeksi tuli "bonuksena" vielä korvatulehdus. Voi meidän pientä raasua, silti niin reippaasti jaksanut kipeänäkin!
Yskäänhän ei näin pienellä suositella sen kummepia yskänlääkkeitä tms rohtoja, joten ollaan turvauduttu ihan perinteiseen kotikonstiin, lusikalliseen juoksevaa hunajaa aina silloin tällöin, ja kyllähän tuo tuntuu ysköksiä hieman rauhoittavan. Toinen kotikonsti on pitkät suihkut joissa neiti saa rauhassa hengitellä höyryä, ja tämäkös onkin meidän vesipedolle ollut mieluista hommaa!

Onkos muilla käypiä kotikonsteja näiden pienten murujen flunssa-oireiden hoitoon? Vinkkejä otetaan vastaan!

Mainuttakoon, että eipä äippäkään selvinnyt neidin sairastelusta ihan oireetta, vaan nyt täälläkin nokka ihan tukossa, poskipäitä kuumottaa ja tuntuu kovaa paineentunnetta ja hampaitakin vihloo, minulla siis lähes poikkeuksetta flunssan ja nyt varmasti katupölyn tuomien allergiaoireiden yhteydessä iskee poskiontelontulehdus. Hassua kun pieni jaksanut olla niin reipas koko sairastelun ajan, mutta kun itselläni on vähän nuhaa niin jo olisin valmis vajoamaan peittovuoren alle horrokseen. ;)
Nyt vielä näin raskaana ollessa sairastelu on kyllä ihan sietämätöntä, kun ei voi käyttää nenäsumutteita tms. oireita helpottavaa!

"Kohtuus kaikessa - kohtuudessakin."

Tänään käydään neidin kanssa kontrollissa kurkkaamassa korvien tilanne, katsotaan määrätäänkö uusi ab-kuuri.. Samalla meinaan minä pyytää että katsotaan omien poskionteloitteni tilanne. Jokohan kohta oli meidän osaltamme hetkeksi sairastelut sairasteltu..

vauvarokon aikana maistuu onneksi jo herkut! ;) "Leffaeväänä" naksuja ja pillimehua.


Viikonloppuna käytiin anoppilassa/mammalassa maaseudun tuntumassa, ihana päästä pois täältä kaupungin hulinasta, ja neitikin nautti kun pääsi vähän pois kotinurkista! Todella reippaasti pieni köhivä nuhanenä jaksoi hoitaa mammalan koiria, grillata makkaraa, ihmetellä jäiden lähtöä joen pinnalta, saunoa ja touhuta kaikennäköistä.

MaGGaraa.

Kevään odottelua ja makkaranpaistoa laavulla..

Landepaukut ;)

Iloinen "Koijjan" hoitaja
























Ison_Pienen_Pirpanan uusimmat lempparit ;)

"Hamttei"
















Kevät
"Se pulppuaa purona puitten alla
se livertää leivona taivahalla.
Se sinkoaa silmiini säihkyvän säteen
se kasvattaa kukkasen kulkijan käteen.

Se laineena laulaa, se käkenä kukkuu,
se itkee ja nauraa, valvoo ja nukkuu.
Se utuisen unelman onnesta antaa
se lempeä lupaa, se kaihoa kantaa!"
- Annika Kujala












































"Tulevaisuus ei ole jokin paikka,
johon olemme menossa,
vaan paikka, jonka me luomme.
Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä,
vaan ne tehdään."
-John Schaar -

Empäs muuten olekkaan vielä tainnut muistaa mainita, että minulla alkaa ensi maanantaina muutaman kuukauden työkokeilu päiväkodissa! Todella malttamattomana odottelen jo että pääsee kunnolla työn touhuun. Työkokeiluun päädyin siis siksi, että se edistänee ja haaveitani lukea itseni lähihoitajaksi/sosionomiksi tulevaisuudessa, nopeuttaen samalla opintojen kulkua, kun saa vähän hyväksiluettua jo käytyjä harjoitteluita varhaiskasvatuksen parissa. :) Rankkaahan siitä varmaan tulee työskennellä pienten lasten parissa, kun on kotonakin oma pieni taapero, mutta kyllä sitä ihminen unelmiensa eteen jaksaa uurastaa! ;)

"Timanttisi eivät ole kaukaisilla vuorilla
eivätkä etäisissä merissä
ne ovat takapihallasi
jos vain osaan niitä sieltä etsiä."
-Russel H.Conwell

Kylläpä on ollut ihana herätä aamuisin, kun on katsonut ulos ikkunasta ja nähnyt kauniin kevät-auringonnousun.
Pian on siis kevät, jota seuraa lämmin värienkirjoinen kesä ja tämän jälkeen vihdoinkin syksy, ja saamme pienen pikkusiskon tai -veljen perheeseemme!! Uskomatonta, että kuuden viikon päästä ollaan jo puolivälissä raskautta, kylläpä aika rientää ihan siivillä. <3

"Menneisyys on viisautta varten,
nykyhetki kuuluu toiminnalle,
mutta ilolle on varattu tulevaisuus."
-Benjamin Disraeli-

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Kaunis pieni ihminen.

13+0.<3
13+0.<3

"Kukkuu maailma! Täällä minä edelleen omassa yksiössäni asustelen, hurjasti olen kuukaudessa kasvanut edellisestä ultrasta! Selkeästi näkyy jo pienet sormet ja nenänpääkin, näin hienosti minä jopa osaan jo venytellä jalkojani kohti kattoa oikoen, kun ultraaja-täti minua hätyytteli hereille kesken makoisien päiväunien! Selkeästi olen myös aavistuksen isosiskoani rauhallisempi kaveri! ;) Laskettu syntymäaikani pysyy näillä näkymin samana, eli 9.9.14 minua voi odotella syntyväksi!<3 Minulla on kaikki täällä oikein mainiosti, ihan niinkuin pitääkin, nt 1,2 eli normaali! Huhtikuun lopulla olisin valmis vähän vihjaamaan olenko tyttö vai poika, siihen asti pidän kaikkia jännityksessä!  Syksyllä minä sitten putkahdan maailmaan teitä ihanaisia ilahduttamaan nähdään silloin!"<3
-masukki


13+0, "kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen".<3
^Eilen oli siis pikkuisen nt-ulta, ja kaikki rakenteet yms näytti olevan kunnossa, terve pikkukaveri siellä leppoisasti oleili!
Iso_Pieni_Pirpana tokaisi ultrakuvan nähtyään "koia", eli siis koiraa tarkoittaa... Hehheh.


Tänään tuli netpostiin myös HUS LABILTA postia, jonka mukaan downsyndrooma trisomia-21 seulontatulos on normaali, eikä siis aihetta jatkotoimenpiteille!!!

Rakenneultra sovittiin 24.4, joskos pikkuinen silloin olisi jo valmis vähän vilauttelemaa sukukalleuksiaan.. Heh!


Täällä meidän reipas isosisko edelleen vähän toipilaana, 
yskää ja nokkosihottumaa, toivotaan että pian helpottaisi!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Ihan Kurja Enterorokko.

Täällä vietettiin alkuviikosta kolme päivää sairaalassa, rampaten hoitajalta lääkärille ja lääkäriltä toiselle. Neidille iski maanantaina kova kuume, ruoka/juoma ei maistunut ja alapäähän ikävän näköisiä näppyjä/rakkuloita, lääkärit epäilivät jos jonkin moista vaivaa, otettiin useita eri labranäytteitä mutta mitään ei selvinnyt. Yö meni todella huonosti, neiti nukkui max. 15min pätkissä, ja mamma ei saanut nukuttua silmän räpäystäkään..
 Tiistaina näpyt olivat levinneet vähän laajemmalle, jaloissakin oli jo muutama, tämän lisäksi itsellänikin oli pari näppyä käsissä, neidin kova kuume ja syömättömyys jatkui. Mitään ei taaskaan keksitty selitykseksi oireille, muuta kuin että jotain virusperäistä, kun näpyt eivät vesirokkoonkaan viitanneet. Minut kuitenkin ultrattiin varuiksi, tarkistaaksemme että masulaisella on kaikki kunnossa, ja kyllähän siellä pieni reipas kaveri jumppaili aivan hurjaa vauhtia. <3Minulle aloitettiin kuitenkin ihan varmuuden vuoksi vesirokon estolääkitys, kun ei vielä oltu varmoja mikä rokko meillä oli, enkä ollut täysin varma olenko sikiölle vaarallista vesirokkoa sairastanut..
Tiistai-keskiviikon välisenä yönä neiti okseni ja ripuloi, eli taas valvottiin
 ja keskiviikkona neidille aloitettiinkin jo nesteytys-lääke, että vältyttäisiin nenä-maha-letkulta, kun mikään ruoka tai juoma ei maistunut.
Keskiviikkona neitiä kävi katsomassa kaksi lastentautien erikoislääkäriä, jotka aikansa tutkailtuaan tuumasivat, että neidin nielu ja kieli on ihan täynnä rakkuloita, ja muutkin oireet viittaavat enterorokkoon. Aikaisemmin tätä rokkoa ei oltu edes osattu epäillä, kun neidin jalkapohjissa tai kämmenissä ei ollut ainuttakaan enterorokolle tyypillistä näppylää, eikä suutakaan ollut syynätty kunnolla ennen tätä.
Huh, helpotus että oireille löytyi vihdoinkin diagnoosi, monta päivää oltiin jo sairaalassa eristys-huoneessa vietetty mietiskellen ja stressaten mikä pienen niin huonoon kuntoon veti..
On tuo oman lapsen sairastaminen vaan niin kovin kurjaa, kun toinen on niin raasu, vaikka parhaasi mukaan koitat oloa parannella..

"Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme. Uni paras lääke on nalle ystävämme.."

Isin sylkyssä on hyvä kölliä..


Pari päivää piti jatkaa nesteytys-lääkettä, ja pikkuhiljaa loppuviikkoon mentäessä on alkanut ruokakin maistumaan, ensin 4kk soseina, ja pikkuhiljaa karkeampanakin.. Yötkin on nukuttu paremmin, ja päivisinkin on saatu päiväunet nukuttua..
Viikonloppuna ei ole ollut enää kuumetta, ja muutenkin neiti on ollut jo melko reipas, oma itsensä. :) Koko viikon neiti nukkui minun kanssani meidän makuuhuoneessa, isi sai nukkua sohvalla (normaalistihan neiti ei millään malta nukkua meidän sängyssä, mutta nyt oikein kynysi ihan kainaloon nukkumaan.<3)..








Vihdoinkin ulos aurinkoiseen kevät-säähän!

Reipas pieni toipilas.<3

Olipas mukavaa ulkoilla, vaikka ottikin vähän voimille loppumetreillä... ;)


Perjantaina tuli minun vesirokon vasta-aine tulokseni, joiden mukaan olen onneksi vesirokon sairastanut, joten estolääkitys voitiin lopettaa, huh, kylläpä vierähti kivi sydämeltä.

Eilen, lauantaina kävimme ensimmäistä kertaa vähän ulkona, pitkällä aurinkoisella vaunulenkillä, ja voi kuinka neiti iso_pieni_pirpana nauttikaan raittiista ulkoilmasta, vaikkä väsähtikin loppumetreillä. ;) Illalla mamma laittoi vähän uutta raitaa tähän kuontaloon!

Hehheh, mammalle vähän raitaa kuontaloon..


Tänään, sunnuntaina kävimmekin vaunulenkillä vähän erilaisissa maisemissa, räntää satoi taivaan täydeltä, eli inhottavassa loskakelissä pääsimme rämpimään.. Mutta neiti nautti kun pääsi taas vähän ulkoilemaan! Huomenna onkin sitten pitkästä aikaa hoitopäivä. :) Ja tiistaina mammalla nt-ultra!!<3

Sunnuntain ulkoilut loska-kelissä.


Näin reippaasti minä jaksan jo leikkiä!

<3





sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Oma koti, Kullan kallis.

Oma koti, Kullan kallis. Elikkäs vihdoin ja viimein sain räpsittyä vähän kuvia meidän "matalasta majastamme". Vihdoin saatiin loppuviikosta laitettua vähän uutta hyllyä, verhoa yms, vähän on meinannut tämä muutto-sisustus-into olla kateissa jonkun aikaa, mutta nyt palailemaan päin.. ;) Tervetuoloa kurkkaamaan meidän kotiimme.

Eteisestä..

Näkymä eteisestä keittiöön..

Eteisest.. (Kuvista jäi puuttumaan pieni tuulikaappi joka meillä on heti sisään tullessa, siellä suurin osa kengistä..)

Näkymä eteisestä kylppäriin...

Kylppäriä..

Kylppäriä..

Saunaan..

Meidän pieni idyllinen sauna. <3

Saunalammas ja suolakivet saunan ikkunanlaudalla..

Näkymä eteisestä olohuoneeseen..

Olohuone, ennen kuin telkkarin päälle on laitettu hyllyjä..

Olohuonetta..

Olohuonetta, tämä taso pelkistyikin aika hyvin rojuista, kun saatiin telkkarin päälle hyllyt..

Romantikon tunnelman luoja-laatikko!


Uudet hyllyt vielä ilman tavaraa..

Keittiöön..

Keittiöön..

Neidin oma tuoli..

Sekasorron vallassa oleva keittiö, ennen verhoa, jonka virittelin kun ärsytti kyyläävät naapurit..

Raakavedos ikkunasta verhon kanssa, verhokin vielä ihan ryppyinen, vaan eivätpä nää naapurit enää kurkkia meille..

Tiskivuori, kun tiskikone prakasi pariksi päiväksi.. :D Keittiöpyyhkeet saivat mustan verhon myötä myös vaihdon mustiin..

Näin raskauden myötä minulle täysin turha kapistus tuo kahvinkeitin, yhh..

Olkkarista makkariin, sohva oven oik. puolella..

Makkarista, pari tyhjää pahvilaatikkoakin odottelee vielä roskiin viemistä...

Makkarista, ah pyykkivuori.. Pirpanan takana peili, jolla joka päivä katselen masukan kasvua..
Ison_Pienen_Pirpanan valtakuntaan..

Ison_Pienen_Pirpanan valtakunnasta..

Ison_Pienen_Pirpanan valtakunnasta..

Ison_Pienen_Pirpanan valtakunnasta..

Uusi lipasto ja parit peilit, peilejä tosin saisi vielä enemmän porrastaa..

Ison_Pienen_Pirpanan valtakunnasta..

Sängyn päälle tulee röyhelö-verho, kunhan saan tuon ukon passuutettua sen virittelemään..

"Keittiö on kodin sydän", 2v lahjaksi varmaan laitetaan keittiöön vähän kodinkoneita yms.. ;)

Pinniksen taakse mahtuu kivasti jemmaan suurimmat pehmot, yms sälää.. Samoin pinniksen alle..




Vaatehuone sijaitsee Ison_Pienen_Pirpanan huoneessa, sinne emme nyt sen kummemmin kurki, on niin kaaoksen vallassa..

Palataan vielä olohuoneeseen, uudet hyllyt saa pikkuhiljaa vähän koristeita ylleen..

Ison_Pienen_Pirpanan huoneen lattiavalaisin päätyi olkkariin, suunnitteila isompi musta varjostin.. Ja sivupöytäkin jo vähän vähemmällä rojulla..





















































































































































































































































































































































































































































Siinäpä nyt vähän kuvamateraalia meidän kodista, ilman sen kummempia siivoiluja tai järjestelyjä, joten monessa kuvassa elämisen jälki onkin nähtävissä.. ;)