maanantai 17. helmikuuta 2014

"Ainoa tapa levittää onnellisuutta on jakaa se jonkun kanssa."

"Aika on liian hidas odottaville
liian joutuisa pelkääville
liian pitkä murheellisille
liian lyhyt riemuitseville
mutta rakastaville 
rakastaville aika on ikuisuutta."

Rakkauden täyteinen perjantai!

Siinäpä siis myöhäistä kuvaa meidän rakkauden täyteisestä päivästä 14.2. Itselleni tämä päivä on aina tärkeä päivä, jolloin ne kaikkein rakkaimmat ihmiset ovat mielessäni, ja muistan olla heistä erittäin kiitollinen (tätähän olen toki joka ikinen päivä muutenkin).

"Saadaksesi ilosta kunnolla irti,
sinun on jaettava se jonkun kanssa."

Kyllä se niin on, että elämä ei olisi elämisen arvoista, ilman kaikkia rakkaita, perhettä, ystäviä, kavereita, unohtamatta hyvän päivän tuttujakaan.
Mielestäni juurikin nämä rakkaat ihmiset rikastuttavat elämää kummasti, on joku jonka kanssa jakaa niin ilot, kuin surutkin, itkeä, nauraa, jutella, jne. Rakkaus ja ystävyys on minulle kultaakin kalliimpaa, romantikko kun olen, tuon sen kyllä läheisilleni esiin päivittäin. <3

Rakkaus
Rakkaus on pitkämielinen. Rakkaus on lempeä. 
Rakkaus ei kadehdi. Rakkaus ei kerskaa. Rakkaus ei pöyhkeile. 
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti. Rakkaus ei etsi omaansa. 
Rakkaus ei katkeroidu. Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. 
Rakkaus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. 
Kaikki se peittää. Kaikki se uskoo. Kaikki se toivoo. Kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt Usko, Toivo ja Rakkaus, nämä kolme ; 
mutta suurin niistä on Rakkaus.


En ole ikinä ollut niinkään lahjojen perään, itse olen lähinnä sellainen ihminen, että tykkään ilahduttaa rakkaimpiani pienillä yllätyksillä silloin tällöin, odottamatta välttämättä takaisin jotain yllätystä. Rakkautta ja välittämistä voi mielestäni näyttää muutenkin kuin lahjomalla. Mutta kyllähän se ilahdutti, kun nuo minun ihanaiset olivat muistaneet minua pienillä yllätyksillä..

"Rakkaus on ainoa, joka kasvaa, kun sitä tuhlataan."

Isommalta murulta sain kukan ja iiiison hedelmäkulhollisen herkkuja, sen lisäksi tämä isompi ihana vei meidät syömään!
Iso_Pieni_Pirpanakin sai iiihan oman annoksen (neiti on nykyään niin isoruokainen, että jos närppisi vaan meidän lautasiltamme, niin ei olisi kohta meillä mitään syötävää jäljellä, hehheh.), & hienostihan tuo neiti jo osaa syödä, ilman että puolet ruuista olisi lattialla.

Pienempi muru oli taiteillut upean sydän-kortin hoidossa, sniff kyllä oli äipällä kyynel poskella kun tämmöisen yllätyksen sai.♥:')

Ruokailun jälkeen tulimme kotiin katsomaan Suomen peliä Olympia-lätkässä, ihanaa laatuaikaa oman pienen perheen kesken, mikäs sen parempaa. ♥

Älä kulje edelläni, en ehkä seuraa.
Älä kurje perässäni, en ehkä johda.
Kulje rinnallani ja ole ystäväni.
-Alber Camus

2 kommenttia: