Nimen olet saanut soman, kasteessa ihan ikioman. Sitä kaunihisti kannat, merkityksen sille annat.

Jokaisen lapsen oikea nimi on RAKAS! Tommy Tabermann Heti neidin syntymästä asti meille oli selvää mikä tämän nimeksi tulisi. Löysimme nimen sattumalta kalenterista, ja se vain kolahti heti,  sillä samaisella sekuntilla kun luin nimen kalenterista,  tiesin että tämä nimi meidän tyttärellemme annettaisiin. Maailman kaunein nimi. Toinen nimi oli M:n ehdotus, ja ihastuin siihen heti, koska ko. nimi oli lempi-satuhahmoni nimi. Olimme halunnet jonkin ei niin tavallisen, vanhan suomalaisen nimen,  mutta kuitenkin helposti lausuttavan. Emme pitäneet tyttäremme nimeä salassa,  vaan häntä kutsuttiin syntymästään saakka etunimellään. Kummien valintaa mietimme pitkään ja hartaasti.  Halusimme valita tyttärellemme sellaiset kummmit, että he todella olisivat läsnä lapsen elämässä, aina.  Meille ei kummien valinnassa ollut etusijalla kummien varallisuus, meille oli aivan sama onko kummilla varaa tuoda jokaisella tapaamiskerralla läjäpäin lahjoja, meille tärkeintä oli että kummit olisivat lapselle "varavanhempia",  joihin turvautua tarpeen tullen, aikuisia joille voisi kertoa niin ilot kuin surutkin. Ja kyllä me vaan osasimme valita tyttärellemme juuri oikeat kummit. "Pienen vauvan elämää tämä päivä määrittää. Nimi hälle annetaan kaikkein kaunein valitaan. Ja aikuiseksi kasvaessaan tätä päivää kantaa hän mukanaan." 29.8.2012 oli vihdoinkin virallinen kastepäivä.  Hoidimme itse lähes kaikki ristiäisvalmistelut,  muutama apukäsi onneksi oli. Viimeiset leipomuksetkin tein vielä ristiäispäivän aamuna. Kastepuvun lainasimme M:n äitipuolelta, heidän sukunsa perintömekko. Kastepappimmen oli ihanan pirteä ja humoristinen omalla tavallaan,  ei onneksemme mikään ankea "jäykkis". Tilaisuus sujui ihanasti,  kyyneleiltäkään ei vältytty kun itku kurkussa olin kokoajan  ja melkein ääneen märisin aika ajoin.. ;) "Taivaan Isä kuule nyt, Siunaa vastasyntynyt. Hoivaa kättä, pikku jalkaa,Nyt kun elon taival alkaa." Kaikkien yllätykseksi olimmekin kuitenkin valinneet tyttärellemme kolmannen nimen,  aiemmin ilmoittamiemme kahden rinnalle.. Ja Vihdoin koitti se hetki kun päässimme lausumaan tyttäremme virallisen nimen,  ja kasteella tämän siunaamaan "Olemme valinneet tyttärellemme nimen Jade Helinä Alexandra." <3 ..ja taashan se oli itkun aika. Ja lopuksi lauloimme maailman kauneimman kastevirren. <3 "Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen. Minne käynkin maailmassa, sinä olet hoitamassa. Onni täällä vaihtelee, taivaan Isä suojelee.. Ota, Jeesus rakkahin, suojaas koti kallehin. Siunaa äitiä ja isää, heille elinpäivää lisää. Ystävä sä lapsien, pientäs auta holhoten. Pidä meitä turvissas, Jeesus, armohelmassas. Suojaas sulje isänmaamme, sulta kaiken lahjaks saamme. Johda, Jeesus rakkahin, meidät taivaan kotihin.." Ja lopuksi vietimme ihanan lämminhenkisen kahvittelutilaisuuden  ja tyttäremme sai läjäpäin upeita kastelahjoja. Tosin tunnelma oli hieman kinkkinen,  kun minun ja M:n isät eivätkä muut sukulaiset olleet ikinä tavanneet toisiaan  ja itse kullakin oli varmasti ollut ennakkoluuloja toisistaan.  Emme kuitenkaan antaneet tämän seikan häiritä tunnelmaa.  Tänään oli tyttäremme päivä, tänään hän oli etusijalla. <3 Ylpeät vanhemmat. <3 "Minne käynkin maailmassa.." Siunaus. Meidän pieni perhe. <3 Kahvitarjoiluja.. Vähän jo sulanut kakku..