Työn täyteinen toukokuu taputeltu kunnialla loppuun.

Tässähän on viime näpyttelystä päässyt vierähtämään jo kuukausi. Töissä on tullut huhkittua oikein kunnolla, töiden jälkeen tuo meidän uhmakas pirpana onkin pitänyt illat kiireisinä ja kaikki jäljelle jäävä luppoaika onkin sitten vaan siivoiltu/lepäilty/kierrelty kirppareita & kauppoja jne. 

"Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää."

Neiti Iso_Pieni_Pirpana, ihan isin tyttö on.<3

Muutamat pikkuruiset kirpparihankinnat tullut tehtyä.. ;)

Pitäähän se Volvo-miehen tyttärellä asianmukaiset töppöset olla.. ;)

Viikonloput onkin vierähtäneen synttärivierailuiden merkeissä, mm. pirpanan serkku, kuten myös kummityttöni täyttivät vuoden, ja mahtui mukaan yhdet nelikymppisetkin.

Kaiken kiireen keskellä alkaa tuo kasvava masukin jo veroittaa osansa kunnosta/voimista.. Asia korjaantunee nyt kun on taas enemmän "vapaa-aikaa", joten välillä ehtiikin istahtaa hetkeksi koneen äärelle.

"Kiire on sellainen ajan olomuoto, jonka vallitessa aika täyttää kaiken tilan."

Melkoisen tasapaksua arkea tämä kuukausi on siis ollut. 
Mutta viime päivät ovat kuluneet enemmän ja vähemmän haikeissa fiiliksissä, perjantaina 30.5 nimittäin päättyi työkokeiluni päiväkodissa!

Kolmisen kuukautta ehdin päiväkodilla työskennellä, tutustuen mitä mainioimpiin lapsiin ja aikuisiin ja pääsin perehtymään päiväkotityön arkeen.
Aivan huippu tyyppien kanssa pääsin tekemisiin, ja tulevaisuuden ammatinvalinta-suunnitelmanikin saivat lisävahvistusta, että kyllä se vaan varhaiskasvatus lasten ja nuorten kanssa on se minun juttunu!
Kyllähän tuo siis väistämättä pisti herkistymään, kun tulikin aika sanoa heipat kaikille! Jäähyväisten hetkellä lapsukaiset ojensivat minulle ihania kortteja ja piirrustuksia, joita olivat minulle, ja kovasti halusivat halauksia, kyllähän siinä tippa linssissä sai olla..

Vasta nyt viimeisen viikon alkupuolella meidän päiväkotiryhmän lapset rohkenivat vihdoin kyselemään kasvavasta vatsastani, vaikka pitkään he selvästi ovat asiaa jo hämmästelleet.. ;) Jotakuinkin tämän tyyppisiä pohdintoja lapset minulle esittivät jutustelun yhteydessä;

"Ollaan pitkään mietitty miksi sulla on niin iso masu, mutta sinne onkin taidettu laittaa vauvan siemen?"

"Miten se vauva sinne masuun pääsee?"

"Tuleeko siitä vauva masuun jos oikein kovasti toivoo?"

"Voisiko se vauva olla tyttö ja voisiko sen nimi olla vaikka ruusu tai Diandra?"

"Onko sillä vauvalla iso pää, kun sulla on noin iso napa?"

"Miten se vauva osaa sukeltaa siellä masussa?"

"Milloin se vauva syntyy ja voiko sen itse päättää koska syntyy?"

"Koputtaako se vauva sitten masua, kun haluaa ulos?"

"Miten se vauva tulee ulos, p*mpistä vai leikkaamalla?"

"Minä tiedän ettei vauva tule p*mpistä eikä pepusta vaan siitä niiden välistä, sellaisesta vauvan_tulo_reijästä!" :')

^Voin kertoa, että arvatenkin ei meinannut riemulla olla rajaa, ja melkoisen sanattomaksi useat noista lasten jutuista veti, kehoitinkin siis heitä kyselemään asioista vanhemmiltaan.. Mutta kyllä nuo lapset sitten osaavat olla liikuttavia! Koko loppuviikon masu saikin sitten osakseen lukuisia halauksia ja silittelyitä, heh.

"Aina ihmisen hymyillessä ja etenkin nauraessa hän tuo elämään jotakin tärkeää."

 -Laurence Sterne

Nyt tämä mamma on siis virallisesti taas lomalla, tai noh "lomalla & lomalla", pirpanan perhepäivähoidonhan me irtisanoimme myös, joten tuskin tässä päivisin ihan toimettomana tulee oltua.. ;) Äitiysloma alkaakin sitten näillänäkymin 12.7, eli eipä sinnekkään enää pitkä aika ole, kääks, eihän tässä ole syyskuun alkuunkaan enään kuin kolmisen kuukautta!!!!!!<3

Palailenpa meidän kuulumisiin paremmin vaikka huomenissa (mm. vappu, äitienpäivä, autokoulun harjoitusvaihe ymsyms ollut tässä välillä), nyt on riennettävä nappaamaan maailman paras mustikkapiirakka uunista, ja sitten kynyämme tuon ukon kanssa kaksistaan saunaan, kun on tuo pirpanakin jo nukkumatin mailla! Saunan jälkeen meinaan napata lautaselle ison palan mustikkapiirakkaa ja kömpiä sohvalle viltin alle katsomaan leffaa, meillä on nyt X-Men_maratoni meneillään!